Toiminta

Tapahtumakalenteri

Uutisarkisto

Kisatuloksia

Kilpailutoiminta

Lehtileikkeet

Uutisarkisto

18.10.2006 - Kainuun piirinennätystilastot kasassa

Kainuulaisen voimanoston pitkät juuret ulottuvat 1970-luvulle asti

Kajaanin Kuohun Toivo Kyllönen on tehnyt miehen työn kasatessaan uudelleen jo kertaalleen unohduksiin jääneet piiriennätykset. Kainuun seura-aktiivien avustamana Topi on puolen vuoden ajan kahlannut läpi kisaluetteloita ja ranking –tilastoja. Tästä työstä Topi ansaitsee ison kiitoksen.
Kyllönen on itsekin tehnyt pitkän päivätyön voimailun saralla. Hänellä on edelleen hallussaan muun muassa Kainuun piirin yleisen sarjan ennätys jalkakyykyssä 315,0 kiloa.

Tuoreet ennätystilastot löytyvät tästä linkistä


Kainuun seurat ja niiden historiaa



Kainuun voimanoston voidaan katsoa saaneen alkunsa vuonna 1976, jolloin Kajaanin Kuohu aloitti voimanostotoimintansa. Tuolloin Kajaanista lähdettiin isolla painonnostaja porukalla Ranualle kilpailemaan ja tutustumaan lajiin. Ranuan Peura oli kisojen järjestäjä. Ensimmäiset kilpailut Kajaanissa järjestettiin vuonna 1979. Ne olivat voimanoston TUL:n mestaruuskilpailut. Toiminnan käynnistämisessä olivat keskeisessä roolissa Toivo Kyllönen, Erkki Shnoro ja Jorma Kröger.

Sittemmin Kainuun piirin toiminnassa ovat olleet mukana seuraavat urheiluseurat:
- Kajaanin Kuohu
- Uudenkylän Isku
- KPC (Kajaani)
- PC Kajaani
- Suomussalmen Vastus
- Suomussalmen Voimailijat
- Sotkamon Visa
- Kiuruveden Teräs
- Kiuruveden Jänne
- Kuhmon Kiva
- Power Club Vaala-94

Näistä seuroista vain murto-osa on enää mukana. 1980 ja -90 luvuilla Kajaani oli vilkas voimailukaupunki. Kajaanilaisseuroista vain Kuohu on edelleen hengissä, ja sekin on vain varjo parhaista päivistä. Nykyisin ”tulosvastuu” on Aira Knutarsin, Kari ”Kanta-Isä” Leinosen ja nuoren Tarmo Lähdesmäen harteilla. Voitaneen todeta, että Kuohunkin osalta aallon pohja on saavutettu ja uusi nousu odottaa. PC Kajaani kuihtui parin vuoden toiminnan jälkeen. Seuran menestys lepäsi Jussi Kaartisen ja Pasi Karjalaisen leveillä harteilla. Molemmat edellä mainitut herrat vaikuttavat nykyisin etelä-Suomessa.

Uudenkylän Isku tuotti painonnostolavoille tukun huippujunioreita, joista mainittakoon Ari Heikkinen ja Juha Hiltunen. Sittemmin Kuohun riveissä painoja nostanut Hiltunen saavutti painonnostourallaan muun muassa 15 SM-mitalia ja 3 PM-kultaa. Hiltusen parhaat tulokset olivat tempaus 152,5kg ja työntö 196,5kg (23v SE) sarjaan 100kiloa. Vastaavat tulokset sarjaa alempana olivat 147,5-190. Työnnön SE-tulos hautautui historian lehdille uuden sarjajaon myötä. Hiltunen pitää hallussaan myös 23 –vuotiaiden voimanoston piiriennätyksiä (pl. penkki) 100-kiloisten sarjassa. Tulokset on tehty lähestulkoon painonnostopohjilla. Lähes kulttimaineeseen nousseet Hiltusen (100kg) salitulokset (360-225raw-400) ovat jääneet elämään uudelle vuosituhannelle. Ja miksikäs eivät jäisi – tulokset kaipaavat vertaistaan maailmalla vielä tänäkin päivänä. Nykyisin Hiltunen edustaa Tipaksen moottori- ja voimailuseuraa, ulvoo susien ja painii ”karhujen” kanssa.

Suomussalmen Vastuksella oli vireää toimintaa 1980 luvulla. Suomussalmen voimailuvaltikan vei 1990-2000-luvulla nuori penkkisukupolvi Petri Kinnusen, Osmo Moilasen ja Lauri Kemppaisen johdolla. Nämä vahvatassut rikkoivat useaan otteeseen nuorten ennätyksiä penkillä. Nuorukaiset edustivat Suomusalmen Voimailijoita. Viimeisen parin vuoden aikana toiminta on näyttänyt hiipumisen merkkejä. Veivätkö jääkiekko ja p-ralli pidemmän korren? Nyt olisi korkea aika aktivoitua Raatteen tien suunnalla, ettei ”tule noutaja”.

Kiuruvesi kilpaili voimamaljakisassa 1990-luvulla kärkipään sijoista hienon juniorityönsä ansiosta. Kiuruvetisistä mainittakoon Kristiina Blinnikka (Tossavainen), joka takoi kultaista mitalia oikein liukuhihnalla parhaina päivinään. 90- luvulla Kiuruvesi oli nostolavoilla edustettuna kolmen seuran voimin. Vanhan koulukunnan Juhani Pasanen oli monen kiuruvetisen esikuva kolmensadan kilon maastavetonsa ansiosta. Vanhan piirijaon mukaisesti TuL:n seurat kuuluivat Kainuun piiriin ja SVUL:n seurat Savon piiriin. Siitä syystä Kiuruveden Jänteen nostajien ennätykset kirjattiin Savon piirin tuloksiin. Kiuruveden Rautaremmin nostajat nostivat Kainuun piirissä, mutta he kilpailivat painonnoston puolella. Nyt Kiuruvesi kuuluu kokonaan Savon piiriin. Kainuun piirillä on ollut koko ajan hyvin kiinteät ja hyvät suhteet Kiuruveden Jänteen ja Teräksen kanssa.

Positiivisen piristyksen Kainuun voimailuhistoriaan toi 1993 perustettu PCV-94 (Power-Club Vaala). Seuran perustaneet Haapalaisen veljekset, Esa ja Sami sekä Jouni Kvist tekivät pienellä paikkakunnalla merkittävää työtä voimailulajien hyväksi. Kunta hankki kelvolliset välineet ja auttavat tilat lajin harrastajille. Vaalan punttikoulu tuotti vuosien saatossa lukuisia Suomen mestareita ja mitalisteja.
Vaalan kautta maailmalle ovat lähteneet muun muassa Jukka Huotari, Mikko Pulliainen, Jarmo Kämäräinen, Sami Haapalainen, Janne Pöykiö, Ari Niskanen, Jouni Kvist, Jarno Karvonen, Markus Kvist, Riikka Auvinen ja Eija Selkälä. Kokemusta ja menestystä kansainvälisiltä nostolavoilta saavuttivat Kvistin pojat, Niskanen ja Pöykiö. Seura kuopattiin juhlavuotensa (10v) jälkeen, sillä lähes kaikki nostajat olivat muuttaneet pois paikkakunnalta, eikä uusia seuratoiminnan vetäjiä enää löytynyt. Kvistin serkukset ja Auvinen siirtyivät Sotkamoon ja Karvonen puki ylleen Pyhäjoen edustusasun. Janne Pöykiö asuu nykyään Oulussa ja on niittänyt menestystä penkkipunnerruksen ammattilaisena.

Sotkamon Visan voimanostojaosto perustettiin 1979. Toiminta nousi laukalle, kun Jari Niskanen palasi opintojensa jälkeen Sotkamoon 80-luvulla. Sadon ensimmäiset hedelmät noukittiin 1988, kun Asko Sirviö, Tero Niskanen ja Matti Laatikainen voittivat nuorten Suomen mestaruudet Kotkassa 1988. Tästä alkoi seuramme voittokulku, joka on tuonut niin paljon mitaleita arvokisoista, että kukaan ei ole enää pysynyt laskuissa mukana. Mitalitehtaan pääarkkitehteina ovat häärineet vuosi toisensa jälkeen Asko ”Hirviö” Sirviö, Kyösti Kehänen, Virpi Kehänen, Hannu Malinen ja Mika Smura. Kiteeläinen maanviljelijä Malinen siirtyi pari vuotta sitten edustamaan Pajarin Punttia. Muutoin muuttoliike on ollut plus -merkkinen. Kehäset vaikuttavat nykyään Kuopiossa, mutta eivät luovu seurastaan. Pappa Niskanen näyttää nuoremmilleen esimerkkiä tekemällä edelleen veteraanisarjoissa tuloksia, jotka pitävät nuoremman kaartin varpaillaan. Sotkamosta on nousemassa jälleen uusi sukupolvi, jonka tuloksista päästään nauttimaan lähivuosina. Erno Paavola edustaa nuoruudestaan huolimatta jo kokemusta. Penkin Suomen ennätyspoika on tehnyt uuden aluevaltauksen myös ’kolmiottelun’ puolella. Uutena kykynä mukaan tullut Tuomas Tolvanen on kehittynyt ensimmäisen kilpailuvuotensa aikana merkittävästi. Tolvanen lähestyy alle 17-vuotiaiden vedon SE-rautoja, mutta nähtäväksi jää, riittäkö aika tuloksen virallistamiseksi. Visan junnutiimissä nostaa yhdeksän lupaavaa tulokasta, joiden edesottamuksista tullaan kuulemaan vielä.

Kuudella Suomen ennätyksiä



Kuudella kainuulaista seuraa edustaneella urheilijalla on hallussaan Suomen ennätys. Asko Sirviö pitää edelleen hallussaan 60-kiloisten yhteistulosennätystä 605,0 kilolla. Laatikaisen Matin vedon SE (191,0) alle 20-vuotiaissa junioreissa näyttää kestävän ikuisuuden. Pienistä sarjoista ei uhkaajaa toistaiseksi ole löytynyt. Matti on väläytellyt ilmaan comebackin mahdollisuutta. Tämä toisi mukavasti lisää värinää pikkusarjojen kisaan. Paavolan Erpan penkkiennätys 156,0kg (67,5kg, alle 20 v) kesti Aavasaksan Matias Rahdun rajut hyökkäykset. Kehäsen Virpi kyykkäsi maaliskuussa upeasti naisten uudet SE-raudat 200,0 kiloa. Se on rautamäärä, johon tällä hetkellä edes samanpainoiset miesnostajat eivät Suomessa pysty! Vipellä ovat myös kyykyn, vedon ja yt:n Suomen ennätykset alle 23-vuotiaissa (182,5kg, 180,0kg ja 450,0kg). Nuorempien sarjojen ennätykset on tehty Kuopion Painonnostajien riveissä. Viides ennätyksen haltija on Kuohun Aira Knutars, joka on punnertanut penkiltä ladyjen (40 ja 50v) ennätykseksi 87,5 kiloa. Malisen Hannu on tehtaillut ikämiesten yhteistulosennätyksen 797,5kg sarjaan alle 82,5kg Sotkamon vuosinaan.

Hauskoja tapauksia aikojen alusta ja matkan varrelta



Pari huvittavaa yksityiskohtaa kilpailijoille on sattunut. Osa tapauksista taitaa olla niin noloja, ettei niitä haluta tuota julki. Valotetaan nyt kuitenkin hieman ”mystiikkaa” esiripun takana.

Kyllösen veljeskaartin vanhin, luontaisesti vahva Juhani, oli nostamassa. Hän luotti vahvaan selkäänsä siinä määrin, että kyykky muistutti syvää jullea. Niinpä kävikin kerran että, kulunut tanko pyörähti lattialle pään yli ja vei mukanaan aikamoisen määrän hiuksia.

Toinen kuohulaisia koskettanut tapaus oli sellainen, että Martiskaisen Raimo ei päässyt kyykystä ylös. Ratkaisuna haasteeseen hän löysäsi kädet tangosta ja avitti käsillä polvien päältä reisistä. Hän tuli nätisti tuolla tempulla ylös kyykystä. Joillakin painonnostajilla tanko pysyi harteilla, vaikka siitä ei pitäisikään käsillä kiinni. Yksi tuomari ei asiaa havainnut ja näytti Ramille valkoista lamppua.

Yksi mieleen painunut nostaja oli Kuohun Kauko Korpela. Hän oli kova vetäjä. Kun hän aloitti maastavedon, niin saattoi mennä kymmeniä sekunteja, ettei tanko liikkunut mihinkään. Mies vain venyi ja venyi, kunnes tanko lopulta irtosi maasta ja tuli sitten kevyesti ylös asti. Hyvin monesti kuuli vieraspaikkalaisten urheilijoiden kehottavan Kaukoa pudottamaan aloituspainoa, kun he katselivat hänen lämmittely nostojansa.

Eräs Uudenkylän Iskua edustanut Kainuulaisnostaja koki penkkipunnerruksessa kovia hienosti sujuneen kyykyn jälkeen Kajaanissa järjestetyissä kisoissa. Penkkiraudat painoivat lämmittelyssä ihmeellisen paljon ja aloitusta jouduttiin pudottamaan reilusti. Aloituspainot tulivat todella nihkeästi ylös, vaikka salilla oli liikuteltu kymmeniä kiloja isompia painoja. Ennen viimeistä nostoa huomattiin, että paita oli puettu nostajalle väärin päin – siis rintapala selkään. Reilu korotus viimeiseen nostoon, paita oikeinpäin päälle ja raudat ”kattoon”.

Penkissä takavuosina kunnostautunut Kyösti Kauppinen jakaa nykyään nostajille tuomioita I-luokan kortti taskussaan. Tuomarina ollessaan Kyöstille oli käydä kerran ohraisesti. Nuori nostaja oli epäonnistunut punnituksen jälkeisessä tankkauksessa, ja latasi täyslaidallisen kohti yllättynyttä päätuomaria. Kyösti väisteli hädin tuskin huonosti sulaneet appelsiinin kuoret.

Kvistin Jone nosti viimeisenä juniorivuotenaan Vaasan MM-kisoissa. Lämmittelyjen alkaessa Jonen huoltaja Henrik Nyström ”tasoitti tietä” tyrmäämällä intialaisen kilpakumppanin. Henkka poimi nostotangon lattialta tarkoituksenaan käätää se rinnalle. Lähes täydellistä nostosuoritusta häiritsi kuitenkin vinku-Intian poika, joka oli kumartunut sitomaan kengännauhojaan tangon vieressä. Edes paksu turbaani ei suojannut tyrmäysiskulta, joka mäjähti vaaravyöhykkeellä kyykkivää Intialaista suoraan pääkoppaan. Rättipään ottaessa lukua etsi Henkka piilopaikkoja fanaattisen huoltojoukon raivotessa taka-alalla.

Aktiiviaikanaan kovana maastanostajana tunnettu Hiltusen Jussi aiheutti hämmennystä vuoden 1995 Suomen mestaruuskilpailuissa Sotkamossa, jossa hän oli levynvaihtajana. Seuratessaan maastanoston lämmittelyjä Jussi innostui itsekin mukaan ja käväisi kahvitauon päälle kiskaisemassa kylmiltään maasta 350,0 kiloa pelkät farkut jalassaan. Oliko se sitten korrektia kilpailijoita kohtaan – tiedä häntä? Mutta ihmetystä temppu sai aikaan nostajissa ja huoltajissa, jotka kyselivät ”kuka ihme se tuo oli”. Siihen oli helppo todeta: ”Se oli vain levynvaihtaja. Odottakaas, kun meidän kilpailijat pääsevät lavalle”.

[Takaisin]

webmail

 

© 2017 Sotkamon Visa