Toiminta

Tapahtumakalenteri

Uutisarkisto

Kisatuloksia

Kilpailutoiminta

Lehtileikkeet

Voimanoston fakiirille KT-toimitsijamitali

Jo miljoonia kiloja rautaa maasta omin voiminesa ilmojen teille temponut sotkamolainen Jari Niskanen kuuluu niihin painovoiman pilkkaajiin, joita voimanostajiksi kutsutaan. Sotkamon Visassa voimanostoa kuutisen vuotta kehittänyt, valmentanut ja itsekin kilpaileva Jari Niskanen on yksi TUL:n Pohjois-Suomen useista seuratyön sankareista. Tämä "voimanoston fakiiri" on nimetty tämänkertaiseksi Kansan Tahdon toimitsijamitalin saajaksi.

Voimanosto on lähisukulainen painonnostolle, kun kummassakin temmotaan rautaa ylöspäin.
Miksi harrastat juuri voimanostoa?
"Nostotavat ja siitä johtuen kilomäärät ovat erilaisia. Voimanosto on mielekkäämpää, koska sitä voi yksinkin treenata. Painonnosto on enemmän tekniikkalaji, jossa yksin treenaten voi mennä virheiden ja loukkaantumisten tielle, kun ei ole ulkopuolista valvovaa silmää", puolustaa Niskanen lempilajiaan.

Sotkamon Tipasojalla 28 vuotta sitten syntynyt Niskanen harrasti muiden pojankoltiaisten tavoin kaikkea liikuntaa mitä mieleen juolahti. Voimainkoettelu kun on aina ja kaikkialla kiehtonut poikia.
Hän oli muiden sotkamolaisnuorten tavoin vuosia alttiina kunnassa tunnetusti vahvasti vaikuttavalle pesäpallovirukselle. Pesäpalloura katkesi kovan pallon iskeytymiseen nenännokkaan. Visan voimanostoporukka on kylläkin parin vuoden ajan, vaihtelun vuoksi, kesäisin hieman pelannut pesäpalloakin.

Niittokoneen akselista se alkoi

Mitalistimme sai virikkeitä velipojiltaan, joista ensimmäisenä voimanoston pariin vihkiytyi vanhin velimies.
"Kaiken alkuna voi pitää Tipasojalla vanhassa luhtiaitassa ollutta elämäntyönsä tehnyttä niittokonetta, jonka akseli oli ensimmäinen nostovälineeni".
Tämä 35-kiloinen rautamötikkä nousi alkujaan vain kymmenen kerran sarjan. Muutaman kuukauden säännöllisen nostoharjoittelun jälkeen akseli työntyi yläilmoille peräti 130 kertaa peräkkäin. Kaveri pursusi sitkeää kestävyyttä. Tipasojan aikoihin voimaa purettiin myös leuanvetoon. Parhaimmillaan Niskanen nosti jopa 30 kertaa.
Välillä Kajaanissa asununeena hän palasi reilut kuusi vuotta sitten leivän perässä takaisin syntymäkuntaansa. Se tiesi samalla lisäkipinää sotkamolaiselle voimanostolle, joka roihuaa nykyään voimakkaana.
Seuran puheenjohtajna oli silloin Pertti Sirviö, joka auliisti loi toivottuja edellytyksiä juuri voimanoston kehittämiselle. Melko hiljainen kyläseura on nykyään voimanostostaan maailmalla tunnetumpi kuin konsanaan sotkamolainen pesäpalloilu, jota etelän lehdet eivät paljoa julkistele.

Kansainvälisesti tunnettu laji

"Turha asettaa pesäpalloa ja voimanostoa vastakkain sillä pesis on vain kansallinen, mutta voimanosto on kansainvälinen laji, jossa on maailmanmitassa paljon enemmän harrastajia kuin pesäpallossa. Yksilölajin maailmanmestaruus on sentään jotain maailmalla noteerattavaa suomalaiseen pesäpalloiluun verrattuna", toteaa Niskanen.
Sotkamolaisen Asko Sirviön (vuosi sitten Kansan Tahdon urheilijamitalisti) viime vuonna Norsunluurannikolla saavuttama nuorten (alle 23v) MM-kulta 552,5 kg:n yhteistuloksella näkyi kieltämättä hyvin maailman lehdissä. Miesten superraskaassa sarjassa on MM-tasolla ylitetty jo 1 000 kilon maaginen rajaviiva.
Laitosmiehenä työskentelevä Niskanen toivoo voimanostoa olympialajiksi, jonka eteen tehdäänkin lajin parissa paljon työtä.
Vaasassa päämajaansa pitävä pirteä Suomen Voimanostohitto ei ole minkään keskusjärjestön jäsen.
TUL:n puolella on voimakasta toimintaa tämän parikymmentä vuotta maassamme olleen lajin parissa. Niskanen kiittelee TUL:n päättäjiä, jotka ovat osoittaneet määrärahoja myös voimanoston kehittämiseen. Visalaiset maailmanvalloittajat ovatkin saaneet keskusjärjestöltään tukea matkoihinsa.

Tarvitaan vahvaa henkistä kanttia

Sotkamo oli isäntänä voimanoston alle 23-vuotiaiden SM-kisoille. Ne työllistivät Niskasen pitkäksi aikaa niin, että yölläkin tuli ajatelleeksi kisajärjestelyjä.
Visan voimanoston huippukolmikkoon kuuluu Asko Sirviön lisäksi Tero Niskanen ja Matti Laatikainen. He ovat osoittaneet korkeimmalle huipulle vaadittavaa tahdonlujuutta. He eivät ole lipsuneet harjoituksistaan. Salilla toki voi ja pitääkin viihtyä, mutta pelkällä p-jauhamisella ei nostajaksi tulla. Suulihasten sijaan on keskityttävä olennaiseen - rautaan.
"Hyvä voimanostaja tarvitsee vahvan henkisen kantin. Oma pää tulee ratkaisevaksi juuri kilpailuissa, joissa rajuja harjoitusrautoja nostaneet eivät aina onnistukaan.
Valmentajana Niskanen korostaa levon suhteuttamista treeniin. Hän tietää useita tapauksia, jolloin on innostuttu voimanostoon ja nopeasti kyllästytty, kun tuleekin taantuma ja tai nostohaluttomuus.
Voimanostoharjoittelussa on kyse pitkäjännitteisestä toiminnasta. Malttamattomille laji ei hevin sovi sillä päivittäin keskitytään vain yhden lajiominaisuuden kehittämiseen. Esimerkiksi haastattelupäivänä Niskanen otti ns. kovan kyykkyharjoittelun, jonka aikana rautaa nousi 45 minuutin aikana yhteensä 5 000 kiloa. Jos hän harjoittaa maastavetoa niin silloin samassa ajassa nousee nuo samat viitisen tonnia. Penkkipunnerrusta harjoitettaessa hänen yhteiskilomääränsä ovat noin 3 500 kg.

Harjoituksia kuudesti viikossa

Kuutena päivänä viikossa tehtynä tällaiset lyhyet harjoitukset puristavat kyllä mehut mieheltä kuin mieheltä sillä kilomäärät ovat kuitenkin suuria. Ainakin yksi lepopäivä on siis välttämätön. Jo 15 vuotta voimailua harrastanut Niskanen on kokeillut pari vuotta voimanostoa myös kilpailulajina. Hän on nostanut 90-kiloisten sarjassa yhteistulokseksi 670 kg. Jalkakyykystä on noussut 250 kg, penkkipunnerruksessa 160 kg ja maastavedossa 260 kg.
"Tavoitteena on nyt lauantaina Kajaanin kisassa saada yhteistulokseksi 700 kg, jotta saisin SM-kisapaikan, kertoo kaksi vuotta itsekin kilpaillut mitalistimme.
Voimanostossa aikuissarja tulee eteen yli 23 vuotiaille. Sitä nuoremmille on kolmen vuoden porrastuksin omia sarjojaan. Porrastus ja sitä vastaavat tulosrajat toimivat pehmikkeenä kovaan aikuissarjaan siirryttäessä.
Voimanostoa harrastavalla on ainainen nälkä. Kovimmat treenaajat syövät kuusikin kertaa päivässä. Ravintotietoisuus on tärkeää sillä ei voi syödä ihan mitä tahansa; viljatuotteita kuluu paljon. Oman kunnan meijeri valmistaa maitoproteiinia, joka sopii hyvin voimanostajien energiankulutuksen tasaajaksi.

Doping tuomitaan ja jyrkästi

Lajilla on takavuosiltaan surullista kuuluisuutta - dopingtapauksistaan. Monet ovat yrittäneet oikotietä huipulle ja turvautuneet suoritusta kielletyin keinoin edistäviin valmisteisiin.
"Meitä sieppaa melkoisesti paikallisen valtalehden jatkuva vihjailu dopingiin. Kun saavutuksiamme on uutisoitu niin viereen on vängetty joku vanha dopingtapaus maailmalta. Epäillä toki saa, mutta tänne harjoitussalillemme voi tulla mihin aikaan vuorokaudesta tahansa tutkimaan todellisuutta".
Niskanen torjuu jyrkästi dopingin kaltaiset kepulikonstit.
"Asko osoitti, että ilman hormoneja pystyy MM-kultaan saakka. Doping veisi kerralla pohjan pois toiminnaltamme. 'Salaiset aseemme' ovat siis ruisleipä ja kaurapuuro".
Työttömyys tuo omat vaiketensa myös voimanostoon. Monet nuoret näet innostuvat tyhjänpanteiksi jouduttuaan treenaamaan lajia mielettömiä määriä. Siitä seuraa melko nopeasti väsyminen ja kyllästyminen.
"Parempi olisi, että heille olisi tarjolla mielekästä työtä sillä voimanostoa harrastavan on kyettävä ajattelemaan muutakin kuin omaa lajiaan".

Kunta tarjoaa kunnon tilat

Sotkamon Visan voimanostajien harjoitusolot ovat vaihdelleet työväentalosta nykyiseen matalaan kellarimurjuun, jossa ei painonnostoa voisikaan harrastaa sillä katto tulisi vastaan mikäli mielisi rantoja suorille käsille nostella.
"Valoa on näkyvissä sillä piakkoin valmistuu terveyskeskuksen uuden laajennuksen yhteydessä sen alakertaan kunnon tilat. Olemme käyneet siellä talkoilemassa mm. väliseiniä. Kiitokset vain kunnan päättäjille", iloitsee Niskanen.
Hän korostaa kotikuntansa myötämielisyyttä mielekkäiden urheiluharrastusten edistämiseen vaikka aika on myös kunnalle taloudellisesti tiukkaa.

Lähde: Kainuun sanomat 22.01.1992, Antti Honkonen

webmail

 

© 2018 Sotkamon Visa