Seura

Historia

Harjoittelutilat

Yhteystiedot

Jäsenmaksu

Sotkamon Visan voimanoston historia ja nykyhetki

Perustaminen

Voimanostojaosto on perustettu vuonna 1979. Seuran puheenjohtajana toimi tuolloin Pertti Sirviö. Voimanostojaoston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Raimo Kuikka ja muiksi jäseniksi veljekset Osmo, Hannu ja Ari Korhonen. Toiminta alussa oli pienimuotoista eivätkä välineet olleet kummoisia. Kätevänä miehenä käsistään Hannu Korhonen teki itse painot ja nostotangon. Myöhemmin saatiin lahjoituksena virallinen voimanostotanko Kajaanin Kuohulta. Vaikka tuohon aikaan lajia kilpailumielessä harrastaneita oli vähän, salilla kävi paljon nuoria poikia rautaa vääntämässä.

Salitoiminta

Ensimmäinen ja legendaarinen voimailusali tai oikeammin ”koppi” oli Hakatalojen kerrostalon pohjakerroksessa. Tilat olivat todella ahtaat, lattiapinta-ala 3x3 metriä. Tila oli niin pieni, että kerrallaan sopi tekemään vain yhtä liikettä. Jos joku treenasi jalkakyykkyä, niin kaikki muutkin tekivät sitä. Lisäksi tilassa oli talon kylmiön lauhdutin, joka puhalsi lämmintä ilmaa. Talvella tästä ei ollut haittaa, mutta kesällä helteellä lämpö saattoi kohota lauhduttimen ansiosta jopa 50-60 asteeseen. Ei kylmä kolottanut jäseniä, mutta nestehukka oli valtaisa. 80-luvun puolivälissä aloitti salilla harjoittelemaan Sotkamoon takaisin muuttanut Jari Niskanen, johon henkilöityy pitkälle sotkamolainen voimanostokulttuuri. Jari oli harrastanut lajia useita vuosia opiskellessaan ja työskennellessään Kajaanissa. Samoin tiensä salille löysi tuleva nuorten voimanoston maailmanmestari Asko Sirviö.

Vuonna 1985 salitiloihin tuli pieni parannus. Sali muutti työväentalolle tyhjillään olevaan talonmiehen asuntoon. Voimailutilat rakennettiin Pertti Sirviön johdolla ja tilaa oli ruhtinaalliset 20 neliömetriä. Samaan aikaan seuralle oli hankittu ensimmäinen virallinen levytankosarja. Vuoden kuluttua salille tehtiin pieni remontti, missä huoneiden välinen seinä purettiin ja lämmityskiellossa ollut puuhella kannettiin ulos. Näin saatiin salille hieman avaruutta lisää. Sali jäi muistoihin varsinkin kylmyydestään. Kovilla pakkasilla sisälämpötila saattoi laskea 9 asteeseen. Penkkipunnerruksessa piti joskus olla hanskat kädessä, ettei tanko olisi tarttunut kiinni.

Näin oli sotkamolainen voimanosto lähtenyt pienin askelin liikkeelle. Muutaman vuoden harjoittelun jälkeen ensimmäiset hedelmät kypsyivät Asko Sirviön, Matti Laatikaisen ja Tero Niskasen voitettua painoluokkansa alle 20-vuotiaiden SM-kultaa Kotkassa 1988. Tämä menestys antoi pontta uuden salin saamiseksi. Uudet tilat löytyivät Salmelan koululta. Kunta rakensi varastotilaan ilmastoinnin, wc:n suihkutiloineen ja lavat nostamista varten. Samalla saatiin salille lisää kuntoiluvälineitä ja kaksi uutta voimanostotankoa painoineen. Harjoitteluolosuhteet olivat muuttuneet huomattavasti. Tilaa oli puolet enemmän. Ainoat haitat tiloissa olivat salin kapeus sekä silloin tällöin ilmastoinnin imemä pakokaasu viereisestä autotallista.

Tilanteeseen saatiin ratkaisu terveyskeskuksen laajennuksen yhteydessä vuonna 1992. Kunnan rakennusmestari, Erkki Kemppainen, ehdotti seuralle tiloja laajennusosan kellarikerroksesta. Tilat olivat jäämässä hiekkapohjalle alkuvaiheessa. Kunta tekisi salin betonilattian, mutta seuran olisi tehtävä sosiaalitilat ja muut tarvittavat tilat. Kunta kustantaisi tarvikkeet. Siitä alkoi Sotkamon Visan voimanostojaoston suurin talkootyöurakka. N. 2000 miestyötunnin jälkeen tiloihin valmistui maaliskuussa Pohjois-Suomen siihen aikaan nykyaikaisimmat voimailutilat. Enää ei menestyminen ole kiinni harjoitteluolosuhteista. Sali on löytänyt tiensä sotkamolaisten keskuuteen, enää ei puhuta Visan salista, vaan salilla käy iltaisin vilske kuntoilijoiden ja voimanostajien harjoitellessa.

Kilpailujen järjestäminen

Ensimmäiset voimanostokilpailut Sotkamon Visa järjesti 1989, kun Akkoniemen koululla pidettiin TUL:n Kainuun piirin mestaruuskilpailut. Ensimmäiset isommat kilpailut Visa isännöi Vuokattihallilla 1991, jolloin alle 23-vuotiaat kamppailivat paremmuudesta kaksipäiväisissä voimanoston suomenmestaruuskilpailuissa. Näyttö kilpailujen järjestämistaidosta oli annettu Suomen voimanostoliitolle ja uusia kilpailuja oli luvassa. Voimanostoliitto päätti vuoden 1993 miesten voimanoston SM-kilpailujen kilpailupaikaksi Sotkamon. Niinpä maaliskuussa Vuokattihallilla kisailtiin miesten Suomen mestaruuksista. Kilpailujen järjestelyt saivat osakseen paljon kiitosta kilpailijoilta ja Suomen voimanostoliitolta. Seuraavat SM-kilpailut pidettiin 1995 voimanoston joukkueiden suomenmestaruuskilpailujen merkeissä. Vuokattihallilla käydyssä kilpailussa Sotkamon Visa sijoittui ensimmäisen kerran mitaleille ollen toinen. Sotkamon Visa sai kunnian järjestää ensimmäiset naisten ja miesten yhteiset SM-kilpailut 1997. Kilpailut käytiin jälleen tutussa Vuokattihallissa, joka tarjoaa hyvät puitteet järjestää tällaisia kisoja. Kilpailut toimivat esikisoina seuraavaa vuotta ajatellen, sillä vuorossa olivat voimanoston miesten Euroopan mestaruuskilpailut. Euroopan mestaruudet ratkottiin neljän päivän aikana Katinkullassa. Järjestelyt saivat runsaasti kiitosta Euroopan voimanostoliitolta ja jatkossa kokemukset näistä kisoista ratkaisivat tulevien vuoden 2001 voimanoston miesten maailmanmestaruuskilpailujen saamisen Sotkamoon, jotka olivat ensimmäiset yleisen sarjan maailmanmestaruuskilpailut Kainuussa kautta aikojen.

Kilpailumenestys

Sotkamon Visan voimanoston kansainvälinen menestys on levännyt Asko Sirviön ja Matti Laatikaisen harteilla. Nuorten alle 23-vuotiaiden kansainvälisissä kilpailuissa Sotkamon pikku jättiläinen, Asko Sirviö, on saavuttanut kaiken mahdollisen. Askon palkintokaapissa on MM-kulta 1991, MM-pronssi 1990, EM-kulta 1991, EM-hopea 1990, kaksi EM-pronssimitalia 1988 ja 1989. Askon nostoura huipentui vuonna 1991, jolloin Asko voitti voimanoston alle 23-v SM-kisoissa kultaa, miesten SM-kisoissa kultaa, nuorten EM-kisoissa kultaa ja sokerina pohjalla vuoden lopussa nuorten MM-kilpailuissa Norsunluurannikon Abidjanissa maailmanmestaruus. Miehissä Asko on yltänyt EM-hopealle 1992 ja pronssille 1990. Matti Laatikainen on myös niittänyt mainetta kansainvälisiltä areenoilta. Matin palkintokokoelmiin kuuluvat nuorten MM-pronssimitali 1990 ja kaksi nuorten EM-pronssimitalia 1990 ja 1991. Joukkueiden suomenmestaruuskilpailuissa Sotkamon Visan joukkue on saavuttanut useita mitaleita. Vuodesta 1987 lähtien seuralla on suomenmestaruuskilpailuista ja arvokilpailuista voimanostossa ja penkkipunnerruksessa yli 70 mitalia.

Voimanostojaoston toiminta

Toiminta keskittyy pitkälti salilla harjoitteluun ja valmistautumisiin kilpailuihin. Perinteeksi ovat muodostuneet voimailusalilla vuodenvaihteessa pidetyt avoimet jäsentenväliset voimanostokilpailut ja syksyisin TUL:n Kainuun piirinmestaruuskilpailut. Luonnollisesti isot kilpailut työllistävät kovasti seuran väkeä. Tällä hetkellä voimanostoa kilpailumielessä harrastaa kaksikymmentäkaksi (22) henkilöä. Ilahduttavaa on ollut huomata nuorten nostajalupausten esiinmarssi. Erno Paavola, Tuomas Tolvanen, Tommi ja Jani Korhonen sekä Pekka Tervo ovat nimiä, jotka kannatta painaa mieleen. Heistä kuullaan vielä tulevaisuudessa. Valmennusoppia on saatu kolmesti järjestetyltä valmennusleiriltä. Valmentajina ovat olleet maailman huiput; voimanoston maailmanmestarit Kyösti Vilmi, Jarmo Virtanen ja Hannu Malinen ovat jakaneet tietojaan ja taitojaan järjestetyillä leireillä. Voimanostojaoston toiminta rahoitetaan talkootyöstä saaduilla ja yhteistyökumppaneilta, lähinnä mainostoiminnalla hankituilla varoilla.

Sotkamon Visa tunnetaan Suomessa rehtinä seurana. Urheilussa nykyisin paljon esillä olleeseen dopingiin Visassa on selvä kanta. Kielletyt aineet eivät kuulu seuran toimintaan. Pitkäjännitteisellä harjoittelulla saavutetaan kovat tulokset ilman kepulikonsteja. Urheilijoiden käyttäytyminen omalla ajalla tulee olla hyvien tapojen mukaista, koska yksittäinen henkilö edustaa aina myös seuraansa.

Kirjoittanut: Heikki Piirainen, julkaistu Voimanostaja 2/2000

webmail

 

© 2018 Sotkamon Visa